Tapio Huttunen
Etusivu Reitit Jutut Muuta
                                  







Finnmarksviđđa

MTBCF-vaellustiimi, Kari ja Tapio, ajeli kesällä 2007 vajaan viikon pohjois-Norjassa, Finnmarkin tuntureilla. Seutu oli meille kummallekin entuudestaan tuntematonta mutta karttoihin piirretyt polut herättivät kiinnostuksen. Alue on lähes puutonta tunturiylänköä, peruskorkeus on 400m ja loivarinteiset tunturit nousevat tästä parisataa metriä ylemmäs. Pohjoisempana on korkeiden vuorten rykelmiä ja näiden huiput ovat noin 1000m korkeudessa.

Kesän maastopyörävaellus oli tällä kertaa ajallisesti edeltäjiään pidempi, 6pv. Tarkoitus oli ajaa n400km reitti varsin laajalla alueella mutta toisin kävi. Karttoihin on piirretty sekä vanhat käyttämättömät ja nykyiset mönkijöillä ja maastoautoilla ajetut urat samalla karttamerkillä. Niinpä meidän valintaamme sattui heti alkumatkaan pitkä osuus vanhaa käyttämätöntä reittiä ja pyörää talutettiin toisen ja kolmannen päivän aikana enemmän kuin  ajettiin. Päivämatkojen pituudeksi vakiintui 25km/4 tuntia. Pitkät talutusosuudet ja paikallisen yhdyshenkilön epäröinti pohjoisten vuorien välistä kulkevan polun kunnosta saivat meidät tekemään uuden reittisuunnitelman. Jätimme pohjoiset alueet toiseen kertaan ja kiersimme vain Iešjavrin. Ajovimmaa hillitsi vielä orastava vatsatauti, joka ei onnekseni vielä pyöräreissun aikana päässyt täyteen kukoistukseensa.

Näin se meni heinä- elokuun vaihteessa 2007

1 Ássebákti–Ravnastua-Cástenoaivi

Polku tai aluksi oikeammin traktoritie alkaa Assebaktista Karasjoelta runsas 10km länteen. Ensimmäinen 5km kiivetään Karasjoen laaksosta ylängölle. Sitten alkaakin paikallisen saamelaisen näkemyksen mukainen tasamaa, loivasti kumpuileva tunturimaa. Traktoritietä riittää kahden tunturin yli Ravnastuan tunturituvalle. Paikka on reittien risteyksessä, länteen kohti Mollešjohkaa pääsee vähemmän käytettyä mönkijä-uraa pitkin ja luoteeseen on viitoitettu vanha postipolku Stiippanavžille ja sieltä edelleen Čearru-tunturin yli kohti Bojobeaskin tupaa. Meidän suunnitelmassamme oli tämä luoteisväylä. Muutama kilometri Ravnastualta eteenpäin oli vielä mönkijäuraa mutta sitten ura erkani vanhasta merkitystä polusta kohti länttä eikä kartalla tietenkään ollut tietoa tästä mönkijän jäljestä. Siis seurasimme vanhaa kivillä ja kuluneilla maalimerkeillä merkittyä postipolkua. Maasto on periaatteessa helppokulkuista ja ajettavaa mutta kun polku paikoin hyvin heikko ja merkkejä pitää tähystellä ei ajamisesta tahdo tulla mitään. Aluksi yritimme mutta aina uudelleen ja uudelleen kadotimme polun ja samalla merkitkin olivat hukassa. Suunnistustaktiikaksi otettiin sitten mennä merkiltä toiselle, oli polkua tai ei.

Ensimmäinen leiri pystytettiin Cástenoaivin rinteeseen. Leiripaikalla näkyivät ensimmäiset merkit tällä seudulla jo ohimenneestä sopulirunsaudesta. Papanoita oli kaikkialla ja siellä täällä sopulin raatoja, eläviäkin vilahteli silloin tällöin varvikossa.

2 Cástenoaivi-Stiippanávži-Čearru-Ruonajavri

Maasto ja reitti jatkuivat toisena vaelluspäivänä samanlaisena kuin eilen. Päivän aikana ylitimme useamman avaran tunturiselänteen. Mikäs siellä oli talutellessa, maisemat ovat hienoja ja sää suosi. Jossakin Stiippanávžin (sana ávži tarkoittaa syvää kurua tai kalliorotkoa) pohjoispuolella polun ylitti itä-länsi suuntainen mönkijäura. Kauempana idän suunnalla näkyi mökki, ehkä mönkijän jälki vei sinne ja tuli jostakin Iešjavrin suunnasta. Ehkä sama jälki, jota aluksi Ravnastualta lähtiessämme kuljimme. Mönkijällä olisi ehkä kierretty äytsi lännestä korkeamman maan kautta.

3 Ruonajavri-Giellanjohka-Bojobeaski-Ceavdni

Seuraava mönkijän jälki tavoitettiin Giellanjoen varrelta. Siellä polku yhtyy Mollešjohkalta pohjoiseen Iešjavren itäpuolta kulkevaan mönkijäuraan. Täällä pohjoispäässä ura oli vähän ajettu mutta parempi kuin meidän tallaamamme polku. Giellanjoelle tulee vahvempi mönkijäura idästä sähkölinjan suunnasta, kauempana näkyi taas mökki. Vahvempi ura jatkui kohti Bojobeaskin yksityiskämppää. Ennen tupaa joenvarressa haaraantuu länteen kohti Altaa vievä vahva ura. Sama ura jatkuu toiseen suuntaan Bojobeaskin tunturituvalle ja sieltä edelleen kohti Stabbursdalenia. Käväisimme Bojobeaskin tunturituvalla ja kun ovi oli lukitsematon, vilkaisimme sisälle ja kuittasimme vieraskirjan. Lukematta karttaa ja ajattelematta sen kummemmin jatkoimme hyvin vetävää uraa eteenpäin kunnes tajusimme, että mehän mennään väärään suuntaan. Käännyimme takaisin ja palattiin tuvan ohi pienelle joelle pusikoihin ja jatkoimme risteyksestä länteen ohi yksityiskämpän.

Traktoritie alkoi kiivetä varsin jyrkästi tunturirinnettä ylös. Jossakin vaiheessa tien reunassa oli pieni harmaa kyltti, jossa luki JOTKA. Viitta näytti kohden polutonta tunturirinnettä. Kartalla tämä polku on piirretty mutta maastossa se on vain punaisiksi maalattujen kivien jono. Me mahdoimme olla ensimmäiset polun käyttäjät! Taas talutettiin ja joskus saattoi alamäisssä ajaakin.

Leiri laitettiin illalla ylös tunturille järven tuntumaan. Käytiin jävellä pesulla ja hakemassa ruokavettä. Teltoille palatessa alkoi sataa ja keitokset oli syötävä teltan suojassa. Sade ja tuuli kehittyivät pian oikeaksi myskyksi, joka valvotti koko yön. Kovimmissa tuulenpuuskissa alkoi pelotta, että kiilat eivät kestä maassa ja tuuli repii teltan riekaleiksi. Akto kesti myrskyn riuhtomisen mutta Karin kevyen seikkailuteltan saumojen teippaukset ratkeilivat ja hänen olonsa teltassa kävi kosteaksi. Kari kertoi, että ei edes uskaltanut mennä ulos teltasta koska pelkäsi tuulen vievän sen saman tien mennessään.

4 Ceavdni-Joatka-Guhkesluoppal- Moivedanbuolža-Iešjavri ödestua

Aamulla taas poutasäässä jatkettiin kohti Joatkan tunturitupaa. Ceavdni-tunturilta johtaa vahva polku alas tunturituvalle. Tupa on Altan suunasta tulevan traktoritien varrella joen rantaniityllä. Traktoritie jatkuu tuvalta kohti etelää ja ilmeisesti  Šuoššajavrelle Kautokeinon tien varteen asti. Meidän reittimme erkani tästä urasta

pitkän kapean Guhkešluoppal-järven itäpuolella. Tämä ura jatkuu Mollešjohkan tunturirtuvalle ja on mönkijällä ajettu mutta ei kovin kulunut eli maastopyörälle parhaimmillaan. Yövyimme entisen Iešjavren tuvan kentällä. Nyt tuvasta on jäljellä vain kivijalka ja lasinpalasia ja maata kuorruttava kerros sopulien papanoita, liekö palanut.

Leiripaikalle tullessa polku kiemurtelee matalalla palsasuolla, tänä kesänä palsat olivat täynnä kypsyviä lakkoja, nam nam.

5 Iešjavri-Ráhpesvárri-Rátkkačopma-Mollešjohka- Seaisunoaivi-Ánnešjohka ödetua-Orroaigiellasat

Reitti kulkee lähellä isoa järveä ja harjujen ja kukkuloiden päältä on hienot jarvinäkymät. Iešjavrista laskevan joen ylitse mennään riippusiltaa pitkin, muuten joki on tällä kohtaa ylittämätön vuolaana virtaava koski.

Tunturituvan vahaisäntä aluksi katseli vähän oudoksuen trikoissa ja shortseissa liikkuvia etelän miehiä, selvästi mietti, mitenkähän noihin pitäisi suhtautua. Aiemmat opintoni saamenkielen parissa tuottivat täällä hedelmää. Osaan lukusanat yhdestä kymmenee ja oikestaan vielä kahteenkymppiin asti ja lisäksi muutaman sanakirjasta opitun sanan. Tämä osaaminen hellytti vanhan isännän kertomaan seudun poluista ja reiteistä. Kartta ja muutama yhteinen saamen ja ruotsin sana sekä “traktorvei” sekä “atv-vei” tuntuvat riittävän pitkälle näissä hommissa. Tuli puhuttua saamea enemmän kuin koskaan ja minulle valkeni alueen reitistö kohtalaisen hyvin, ainakin niin luulen.

Myöhemmin kuulin isännästä, että häneltä yösijaa kyselevät motorisoidut vaeltajat ohjataan mieluusti yöpymään seuraavalle tuvalle, jalan tai hiihtäen kulkeville löytyy aina tilaa. Kumpaahan joukkoon isäntä meidät mahtoi sijoittaa!

Isännän ohjeella menimme traktorveitä aluksi kohti etelää. Myöhemmin tuli risteys, josta käännyttiin pohjoiseen (tämä ura vie Giellanjohkalle ja Bojobeaskiin) ja sitten vielä yhdestä risteyksestä heikommalle jäljelle kohti itää ja Ravnastuaa. Näin se menee!

Matkalla erkanee vielä etelään kohti Kautokeinon tien varressa olevaan Jergolvárriin vievä ura, risteyksessä on oikein viitta.

Itään vievä uraa ohittaa ränsistyneen Ánnesjohkan kämpän, tupa on vähän epäsiisti lukitsematon paikka.

Yöpaikan valitsimme vielä muutaman kilometrin ja kivisen taipaleen jälkeen Orroaivin itärinteeltä.

6 Orroaigiellasat-Ravnastua-Ássebákti

Taas satoi rankasti koko yön. Olimme illalla sopineet herätyksen puoli kahdeksaksi. Sade loppui sopivasti 10 minuuttia ennemmin. Muuten olo alkoi olla jo tautinen, ruoka ei ole maistunut pariin päivään, nytkin aamupuuro joutui varvikkoon sopuleiden iloksi.

Maasto oli märkää ja kivet liukkaita aamulla. Pilvien takaa esiin tullut aurinko kuitenkin kuivasi kivet ja matka edistyi. Hiukan ennen Ravnastuan pihaniittyjä oli vielä risteys, jossa oli viitta Stiippanávžiin ja Mollešjohkalle. Loppu matka olikin jo tuttua.

Assebaktissa odottelimme hetken kunnes meitä tultiin noutamaan. Lastasimme pyörät Grense-mökkikylän isännän peräkärryyn ja istahdimme Mersun penkille.

Palveluita

Yhdyshenkilönä Norjassa meillä oli Visitsami-ohjelmapalveluyrityksen Risten. Hän järjesti meille tiiviin kulttuuripaketin Karasjoella. Kävimme ulkoilmamuseossa ja Saamelais parlamentin pihalla kurkistelemassa. Hän järjesti meille myös majoituksen ja kyydit mökkikylästä.

Visitsami on kolmen poronhoitajaperheen yhteinen yritys. He järjestävät monenlaista poronhoitoon ja/tai tunturiympäristöön ja saamelaisuuteen liittyvää ohjelmaa, retkiä poropaimenien mukana tunturiin tai joikauskursseja ja ties mitä.

Risten arveli heidän miesväkensä opastavan karttoihin merkitsemättömillä mönkijäurilla liikkumista ja he myös voivat kuljettaa leirivarusteet sovittuihin paikkoihin. Heidän vakituinen liikkumisalueensa on kesäisin hiukan pohjoisempana Stabbursdalenin kansallispuiston länsipuolella mutta Iešjavrin alue on heille myös tuttua. Jos tälläistä opastusta ja/tai kuljetuspalvelua haluaa, on asiasta sovittava heidän kassaan etukäteen. http://www.visitsami.com/english/index.htm.

Norjan matkailuyhdistyksellä on nettipalveluna niukkoja norjankielisiä reittikuvauksia  myös Finnmarksviđđánin seudulta. http://www.turistforeningen.no/turplanlegger/.

Teksti ja kuvat Tapio Huttunen


Teksti on julkaistu aiemmin MTBCF:n lehdessä
ClubNews 2/2007



Näytä suurempi kartta











risteys













Stiipanavzi

Tunturiaukea

Lunta

Ceavdni
























Jiergul



Mollesjohka-Stiippanavzi

Assebakti


päivitetty 22.11.-07
Etunimi.Sukunimi___saunalahti.fi